Helmihammas

Hei Hymysuu! On aika juhlan... Ikenistä, niistä vimmastusti kutiavista, on puhjennut ensimmäinen hammas!  Tervetuloa purevaisten maailmaan.

Heinäkuu oli helteinen. Yli 30 asteen lämpötilat tulivat arkipäiväisiksi. Koettiin kaikkien aikojen lämpöaalto. Ja sinä sait köllötellä tyytyväisenä pelkällä vaipalla. 

Oli mukava taas nähdä. Hymyilit minulle koko valloittavalla olemuksellasi. Äiti pääsi rauhassa ruokaostoksille ja me keinuttiin sillä aikaa ulkona. Yritin muistella lasten loruja. Sinä nauroit, vaikka ne taisivat mennä välillä väärin. Osaat jo kertoa hienosti mielipiteesi. Päästät ilmoille pienen piippauksen, jos joku tuntuu kurjalta. Äidin piti oikein muistella, koska olet viimeksi itkenyt. Siitä oli monen monta päivää.

Odoteltiin kaupasta palaavaa äitiä leikkien ja katsellen kirjoja. Pieni Tonttu Totinen hiipi äidin poissaollessa puseroosi, eikä kummitädin mitkään konstit saaneet sinua nauramaan. Mutta arvaa vaan... äidin kolisteltua eteisessä kasseineen, Tonttu Totinen livahti oitis karkuun, kauas metsän laitaan.

Sen kunniaksi, että olet innokas uimari luetaan vielä seuraava hassu uimaloru. Olet pärskyttänyt tänä kesänä vettä jo monessa järvessä ja sukeltanutkin kurkkimaan kaloja. Vauvoilla näet on sellainen erikoinen taito, että ne osaavat olla veden alla hengittämättä. Me aikuiset ollaan se hieno taito jo unohdettu.

Kammastani löysin pienen pienen täin,
joka mulle lausui näin,
tsibabaduida, osaat sä uida,
pysyt sä pinnalla,
napakiven päällä, pum!